"Blood of Dragons" tuo Robin Hobbin Rain Wild Chronicles -sarjan huikeaan päätökseensä.
Muinaisia salaisuuksia lohikäärmeisiin ja Kelsingraan liittyen riitti vielä tähän viimeiseenkin kirjaan. Lisäksi tarjolla oli mukavasti toimintaa, kun lohikäärmeiden lihaa ja Kelsingran aarteita himoitsevat ihmiset menevät liian pitkälle. Nuoret, kitukasvuiset lohikäärmeet kun eivät ole enää kovin surkeita ja kömpelöitä otuksia.
Parasta tässäkin Hobbin kirjassa (sarjassa) ovat kuitenkin hahmot. Odotin edellisestä osasta asti kovasti pääseväni tutustumaan Chalcedin häijyn vanhan herttuan pahamaineiseen tyttäreen Chassimiin. Arvasin aivan oikein, että neidolla olisi vielä oma roolinsa ja mukava hahmo sieltä paljastuikin. Ihastuin kovasti, kun Chassimin ja kovia kokeneen Seldenin polut kohtasivat - hieman ennalta-arvattavasti, mutta entäs sitten!
Tats puolestaan sai jälleen sekä minut että Thymaran hermostumaan pahanpäiväisesti keskenkasvuisen uroksen mustasukkaisilla näkemyksillään. Thymara onneksi piti edelleen puolensa, joten lopulta vain tuhahtelin tyytyväisen ylimielisenä Tatsin puheille.
Alisen inhottava aviomies Hest joutui varsinaiseen seikkailuun eikä siinä voinut kuin hihittää vahingoniloisena. Hestin hyväksi on kyllä sanottava, että miehen juonet olivat ovelia ja niiden seuraaminen oli hurjan mielenkiintoista. Loppujen lopuksi yhdyn täysin sen yhden lohikäärmeen mielipiteeseen; Hest on huvittava tyyppi.
Tässä vaiheessa tyydyn toteamaan, että onneksi tämä ei ollut Hobbin viimeinen kirja/sarja, vaan pääsen palaamaan tähän maailmaan vielä ainakin pariin otteeseen ^^
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti