Weina Dai Randelin "The Moon in the Palace" oli keisarinna Wusta kertovan duologian ensimmäinen osa ja "The Empress of Bright Moon" jälkimmäinen puolisko. Tarina jatkuu kirjojen välillä tasaisen katkeamatta, joten päästyäni ensimmäisen osan loppuun avasin heti toisen osan ja jatkoin lukemista.
Keisari Taizongin kuollessa tarinan sankaritar Wu Mei on aikuinen nainen, joka on asunut yksitoista vuotta, melkein puolet elämästään, palatsin muurien sisällä kilpaillen keisarin huomiosta tämän muiden jalkavaimojen kanssa.
Uudeksi keisariksi nousee edellisen poika, kutsumanimeltään Fasaani - Mein salainen rakastettu jo useamman vuoden ajan. Nyt heidän suhteensa tiellä ei pitäisi olla enää mitään. Keisarinnaksi nousee tietysti Fasaanin vaimo Wang ja tämän lisäksi kaikki Fasaanin jalkavaimot muuttavat palatsiin, mutta Mei tulee olemaan keisarin "Most Adored".
Rakastavaisten ruusunpunaiset haaveet romuttaa Fasaanin eno, joka on kirjoittanut edellisen keisarin nimissä testamentin. Tämän hieman epäilyttävän asiakirjan mukaan enon tulee valvoa Fasaanin toimia - toisin sanoen hallita Kiinaa. Enon ensimmäisiin määräyksiin kuuluu kaikkien entisen keisarin lapsettomiksi jääneiden jalkavaimojen lähettäminen luostareihin eristyksiin; yksikään mies ei saa kajota keisarin "omaisuuteen". Mei joutuu lähtemään luostariin muiden naisten kanssa.
En varmaan spoilaa liikaa paljastamalla, että Mei onnistuu pujahtamaan takaisin palatsiin ja pääsee jälleen keskelle hovin valtapeliä. Keisarinna Wang on nimittäin häijy ja katkera olento eivätkä Fasaania pompottelevat virkamiehetkään suhtaudu keisarin uuteen suosikkinaiseen ystävällisesti. Meitä haukutaan huoraksi, koska hän oli edellisen keisarin jalkavaimo, mutta vietteli tämän seuraajankin.
Onneksi Mei löytää tässäkin kirjassa ystäviä palatsista; ihastuin välittömästi prinsessa Gaoyangiin. Gaoyang - kuten myös Mein vihollinen keisarinna Wang - on oikea historiallinen henkilö, mutta Mein ja prinsessan välinen ystävyys oli kuulemma kirjailijan omaa keksintöä.
"The Moon in the Palace" ei ollut mitenkään tylsä kirja, mutta tämä sarjan toinen osa tuntui vievän juonittelun aivan uudelle tasolle. Raakaa ja häijyä peliä, jota seuratessa teki välillä mieli alkaa järsiä pöydänkulmaa - niin turhauttavaa Mein ja Fasaanin voimattomuus häikäilemättömien vihollisten edessä oli. Tämä oli oikeastaan kuin pienimuotoinen kiinalainen Tulen ja jään laulu.
Historia on hurjan jännittävää, kun sen osaa kertoa oikealla tavalla!
En varmaan spoilaa liikaa paljastamalla, että Mei onnistuu pujahtamaan takaisin palatsiin ja pääsee jälleen keskelle hovin valtapeliä. Keisarinna Wang on nimittäin häijy ja katkera olento eivätkä Fasaania pompottelevat virkamiehetkään suhtaudu keisarin uuteen suosikkinaiseen ystävällisesti. Meitä haukutaan huoraksi, koska hän oli edellisen keisarin jalkavaimo, mutta vietteli tämän seuraajankin.
Onneksi Mei löytää tässäkin kirjassa ystäviä palatsista; ihastuin välittömästi prinsessa Gaoyangiin. Gaoyang - kuten myös Mein vihollinen keisarinna Wang - on oikea historiallinen henkilö, mutta Mein ja prinsessan välinen ystävyys oli kuulemma kirjailijan omaa keksintöä.
"The Moon in the Palace" ei ollut mitenkään tylsä kirja, mutta tämä sarjan toinen osa tuntui vievän juonittelun aivan uudelle tasolle. Raakaa ja häijyä peliä, jota seuratessa teki välillä mieli alkaa järsiä pöydänkulmaa - niin turhauttavaa Mein ja Fasaanin voimattomuus häikäilemättömien vihollisten edessä oli. Tämä oli oikeastaan kuin pienimuotoinen kiinalainen Tulen ja jään laulu.
Historia on hurjan jännittävää, kun sen osaa kertoa oikealla tavalla!
