tiistai 7. elokuuta 2018

One Dark Throne

Luin monia maailmoja sitten Kendare Blaken nuorille suunnatun fantasiakirjan "Three Dark Crowns". Ilmeisesti pidin kirjasta, mutta olen välillä laiska lukemaan jatko-osia, joten asia vain jäi, kunnes tarina unohtui niin suurelta osin, ettei jatko-osaan enää viitsi tarttua... Nyt halusin lepuuttaa päätäni uusilta maailmoilta ja lompakkoa uusilta kirjoilta, joten lainasin kirjastosta tämän unohtuneen tarinan toisen osan.

Muistin ensimmäisestä kirjasta sen taikasaaren, jossa kuningatar synnyttää kolmostytöt. Tytöt kasvatetaan erillään kolmen eri "puolueen" toimesta ja teini-ikäisinä heille annetaan sitten vuosi aikaa tappaa sisarensa niin että jäljelle jää vain yksi kuningatar. En muistanut yhdenkään hahmon nimeä ja tyttöjen kyvyistäkin muistin ainoastaan sen, että yksi oli perehtynyt myrkkyihin, muttei ollut niin vahva kuin olisi pitänyt. Näillä tiedoilla hyppäsin iloisesti toiseen kirjaan :D

Ja hyvin sujui. Pääsin kevyesti mukaan tarinaan, vaikka ne edellisen kirjan suuret paljastukset ja juonenkäänteet olivatkin unohtuneet. Onneksi ensimmäisissä luvuissa tuli selville, että myrkkyprinsessa Katharine oli lentänyt lumottuun pöheikköön petollisen ihastuksen toimesta ja eläinprinsessa Arsinoe olikin siskoksista se, joka on immuuni myrkyille. Samalla selvisi muutenkin se, kuka oli ihastunut kehenkin.

Näiden oleellisten yksityiskohtien selvittyä viihdyin kirjan parissa mainiosti. Saari ja sen asukkaat olivat kiehtovia ja jännittäviä kaikkine salaisuuksineen. Monesti nuorille suunnatut kevyemmät fantasiakirjat eivät ole minulle tarpeeksi julmia ja häijyjä, mutta Blake osaa onneksi kirjoittaa niin, ettei tarina kuulosta pikkutyttöjen nukkeleikiltä :D

Tarinan kulkua kritisoin, sillä kuningatarkokelaat seurueineen tuntuivat siirtyvän monta kertaa edestakaisin kuin jumittuneessa lautapelissä. Ensin yksi lähtee jahtaamaan toista, joka piiloutuu, minkä jälkeen kaikki palaavat asemiinsa kunnes kolmas lähtee liikkeelle. Hetkittäin tuli sellainen tunne, ettei tarinakaan päässyt etenemään.

Minulla oli niin hauskaa sukeltaessani tällaisen merkittäviltä osin unohtuneen sarjan keskelle, että taidan kokeilla tätä jatkossakin; näitä ensimmäiseen osaan jääneitä unohtuneita sarjoja taitaa nimittäin allekirjoittaneella riittää :P

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti