torstai 17. toukokuuta 2018

Fool's Quest

"Fool's Quest" on toinen osa Robin Hobbin Fitz and the Fool -trilogiasta.

Sarjan ensimmäinen kirja loppui jännittävään kohtaan, kun valkoiset muukalaiset sieppasivat pienen Been kuvitellen tämän olevan ennustusten poika. Odotin suurella innolla jännittävää pelastusoperaatiota ja lisätietoa näistä omituisista sieppaajista.

No, aivan ensimmäiseksi sain jälleen todeta, ettei Hobbilla ole kiire mihinkään; Fitziltä vei kaksisataa sivua saada tieto tyttärensä katoamisesta. Näiden kahdensadan sivun aikana kuningatar Elliania tosin järjesti hauskan esityksen. Ajattelin jo ennen Velvollisuuden ja Ellianian häitä, että tämä tyttö aiheuttaisi vielä säpinää. Elliania on tuomittu ikuiseen sivuosaan, mutta tämän kirjan aikana hänestä tuli yksi lempikuningattaristani. Toinen suosikkikuningattareni on tietysti Kettricken, joka oli jälleen yhtä uskomattoman ihana kuin aina.

Saatiin tarinaan lopulta toimintaakin takaa-ajojen ja taisteluiden merkeissä, mutta kiehtovinta olivat ne uudet palaset, joita tästä mahtavasta maailmasta paljastui. Narrin alkuperästä ja näistä kiehtovan salaperäisistä Valkoisista kuultiin vihdoin lisää - vaikka Narri pihtaakin kipeitä muistoja piinallisen sinnikkäästi. Kirjan lopussa päästiin yhteen vanhaan tuttuun paikkaan ja Fitz onnistui tekemään jotain todella ihmeellistä ja odottamatonta. Kaikkien edellisten kirjojen langanpäät tuntuvat etsivän toisiaan ja minä olen suorastaan typertynyt ihastuksesta ja uteliaisuudesta.

Onneksi seuraava kirja, "Assassin's Fate", odottaa jo omassa hyllyssä, joten voin koska tahansa jatkaa seikkailua ^^

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti