Denova Setin valtiot ovat eläneet rauhassa keskenään jo useita sukupolvia. Mahtavin näistä liittoutuneista valtioista on Penraven, jonka Valisar-kuninkaiden suvussa huhutaan kulkevan pelottavia taikavoimia. Nyt idästä rynnistää barbaariarmeija, jonka johtaja Loethar himoitsee nimenomaan Valisarien veressä olevaa voimaa.
Valtiot Penravenin ympärillä kaatuvat yksi kerrallaan barbaarivalloittajan edestä ja kuningas Brennus tietää loppunsa koittaneen. Ovela kuningas on kuitenkin keksinyt keinon pelastaa perijänsä.
Olen hautonut Fiona McIntoshin Valisar-trilogiaa hyllyssä "hätävarana"; jotkut keräävät kaappiin säilykepurkkeja maailmanlopun varalta, minä haalin kirjoja. Ja maailmanloppu kirjafriikille on tietysti pyhäpäivä, jolloin kirjastot ovat kiinni; jouluun ja pääsiäiseen pitää aina varautua huolella! Nyt innostuin kuitenkin - vasta ensimmäistä kertaa tänä vuonna! - tekemään sellaisen kunnon paniikkitilauksen eli kirjoja pitäisi olla tulossa melkoinen kasa. Näin ollen päätin antaa itselleni luvan nauttia Valisarit pois tieltä ^^
Pidin kovasti kirjailijan aiemmista Percheron- ja Quickening-trilogioista ja "Royal Exile" oli tyyliltään tuttua McIntoshia; suurin osa porukasta oli mukavaa ja rehellistä väkeä, joista monet ovat vielä valmiita vaarantamaan oman henkensä tehdäkseen oman pienen osansa sankariteoista. Sitten joukossa oli muutama häijy, sadistinen barbaari. Robin Hood Kist Faris ja Pikku John Jewd vielä kruunasivat tämän verisen Disney-elokuvan hahmokaartin.
No, en minä oikeasti valita, vaan pidin hahmoista. Lisäksi tarinaan sisältyi muuten paljon kaikkia salaisuuksia, joista osaa osasin epäillä ja osa tuli yllätyksinä. Yleisesti ottaen teki mieli pomppia sohvalla ja kiljua "kerro jo!"
Pääpahis Loethar varsinkin oli kiehtova hahmo, joka ei ainakaan tämän ensimmäisen kirjan perusteella kuulu yksiselitteisesti kumpaankaan noista aiemmin määrittelemistäni tyyppivaihtoehdoista. Loethar vuodatti verta antaumuksella hakatessaan tietä Valisarien valtaistuimelle, mutta ilmeisesti hän ei ole mikään verenhimoinen barbaari, vaan taustalta saattaa paljastua vielä jotain jännittävää...
Kokonaisuutena "Royal Exile" oli kiehtovalta vaikuttavan fantasiasarjan avausosa. Tapahtumat oikeastaan vasta pyörähtivät käyntiin ja odotan innolla, mitä seuraavat osat tuovat mukanaan. Kehtaan edelleenkin suositella Fiona McIntoshia fantasian ystäville, vaikka Percheronin ja tämän välissä olen ehtinyt tutustua moneen komeaan maailmaan. McIntoshin luomat maailmat ovat mukavia ^^
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti