Angus Watsonin "Age of Iron" flirttaili minulle pitkään Goodreadsissa kunnes vihdoin tartuin haasteeseen ja tilasin kirjan itselleni.
"Age of Iron" on historiallista fiktiota ja sitä "dark fantasya", jota olen viime aikoina oppinut rakastamaan. Se lupaa kertoa, mitä oikeasti tapahtui, kun roomalaiset marssivat Britanniaan.
Tarinan sankari Dug Sealskinner on varsin tavallinen tällaisen fantasiaseikkailun hahmo; vanheneva soturi, jonka perhe on surmattu. Nyt Dug kiertelee maata, joka kuohuu roomalaisten uhan alla. Pienet kuninkaat ja kierot druidit taistelevat keskenään ja Dugin järkevänä tavoitteena on pestautua taistelussa aina vahvemman armeijan riveihin.
Asiat eivät tietenkään ikinä mene niin kuin toivoisi ja pian Dug on keskellä epätoivoista kamppailua seuranaan omituinen pikkutyttö ja kaunis soturinainen, joka janoaa kostoa Britannian mahtavimmalle kruunupäälle.
"Age of Iron" oli aivan loistava. Kirjan alapäähuumori sai minut tikahtumaan ja pari druidien touhuihin liittyvää kohtausta olivat puolestaan niin hirveitä, että meinasi tulla huono olo. Toimintaa oli runsaasti ja tarina eteni huomattavasti vauhdikkaammin kuin esimerkiksi Hobbin kirjoissa, mikä sopii tällaiselle kärsimättömälle lukijalle paremmin kuin hyvin.
Lisäksi yhtenä pienenä yksityiskohtana pidin siitä, että sankarin valittuna aseena oli vasara perinteisempien teräaseiden sijasta; Dug osasi vielä perustella niin hyvin, miksi vasara on lähitaistelussa paljon teräasetta parempi.
Lisäksi yhtenä pienenä yksityiskohtana pidin siitä, että sankarin valittuna aseena oli vasara perinteisempien teräaseiden sijasta; Dug osasi vielä perustella niin hyvin, miksi vasara on lähitaistelussa paljon teräasetta parempi.
Haluan ehdottomasti sarjan seuraavatkin osat hyllyyni. Suosittelen "Age of Ironia" kaikille, jotka pitävät synkemmästä fantasiasta - törkeillä vitseillä kevennettynä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti