sunnuntai 15. huhtikuuta 2018

Fool's Assassin

Robin Hobb on yksi kaikkien aikojen lempifantasiakirjailijoistani. Onkin siis aika ihmeellistä, että tähän hänen uusimpaan sarjaansa tarttuminen vei näin kauan. (Väliin on mahtunut kaikkea kiinnostavaa luettavaa.)

"Fool's Assassin" vie meidät takaisin Fitzin luokse Kuuteen herttuakuntaan. Fitz, minä ja varmaan kaikki muutkin lukijat kuvittelivat entisen kuninkaan äpärän ja salamurhaajan päässeen jo eläkkeelle; Kuuden herttuakunnan asukkaat elävät rauhassa Kettrickenin ja tämän pojan kuningas Velvollisuuden oikeudenmukaisen hallinnon alaisina ja Fitz saa vihdoin elää rakastamansa Mollyn rinnalla maalaiskartanoa isännöimässä. Chade tietysti keksii jatkuvasti kaikenlaista touhua ja yrittää parhaansa mukaan vetää Fitzin mukaan valtakunnan politiikkaan.

Sanon suoraan, että pari ensimmäistä lukua eivät innostaneet. Tuntui, että Fitz olisi todellakin pitänyt päästää laitumelle ja keksiä uusia sankareita uusiin seikkailuihin. Pelkäsin, että Hobb halusi vain jatkaa vanhojen rakastettujen hahmojen kanssa, mutta ideat kunnon seikkailuihin puuttuivat. Kirjan alku oli sellaista jaarittelua, muistelua ja pientä, merkityksetöntä puuhastelua.

Kadonnutta Narria etsiviä omituisia hiippareita hortoili välillä paikalle, mutta nämäkään eivät tuoneet kauheasti potkua tarinaan.

Tilanne onneksi korjaantui välittömästi, kun uusi ihana sankaritar Bee ilmestyi kuvioihin. Hobb onnistui jälleen luomaan kiehtovan ja samalla hurjan suloisen hahmon. Muista hahmoista sanon, että Shun oli ärsyttävyydessään virkistävä lisäys tarinaan.

Myös jännitystä alkoi löytyä, kun pahoinpidelty viestintuoja tempaisi Fitzin ja Been syvemmälle Narrin arvoitukseen. Kirjan loppu jätti tarinan todella kiperään tilanteeseen, joten suosittelen varaamaan seuraavan osan ulottuville ennen tämän lukemista. Uskoisin, että luvassa on hieno seikkailu ^^

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti