Ikuisesti merkitty

Ja takaisin dekkareiden maailmaan :D

Näin muutama viikko sitten kirjaston uutuushyllyssä Emelie Scheppin uutuusjännärin "Valkoiset jäljet". Järkytyin sitten syvästi, kun tajusin, että kirjailijalta on ilmestynyt jo toinen romaani, enkä minä ollut vielä edes kuullut hänestä! O.O (Tosin minähän en ole mikään varsinainen asiantuntija dekkareiden saralla, joten sallittakoon tämä lipsahdus.)

Varasin siis oitis Scheppin ensimmäisen kirjan "Ikuisesti merkitty" ja kyseessä oli taas erittäin nopeasti ahmaistava jännäri.

Tarina tempaisi minut mukaansa oikeastaan heti ensimmäiseltä sivulta, kun vaimo soittaa hätäkeskukseen löydettyään miehensä kuolleena. Murhattu on maahanmuuttoviraston johtaja, joka on viime aikoina saanut uhkauskirjeitä. Kummallisinta tapauksessa on, että rikospaikalta löytyy lapsen kädenjälkiä, vaikka pariskunta on lapseton.

Kuten monesti näiden ruotsalaisdekkaristien kanssa minulle käy, sen murhatapauksen ratkaiseminen ei ollut se, mikä sai minut kääntämään sivuja rivakkaa vauhtia. Nuori syyttäjä Jana Berzelius esiintyy viileänä tilanteessa kuin tilanteessa ja hänellä on hurjia salaisuuksia paljastettavana. Sekä Janan menneisyys että se, mitä hän on valmis tekemään salaisuuksiensa vuoksi, löi minut ällikällä. Tällaista sankaritarta en ole tainnut ennen kohdata ainakaan tämän genren kirjoissa. Kutkuttavien salaisuuksien lisäksi tässä kirjassa oli myös ihan kunnon toimintaa, mikä piristää aina.

Muista hahmoista keskeiseen osaan nousivat rikosylikomisario Hektor ja rikoskomisario Mia, jotka edustivat sitten sitä perinteisempää ruotsalaisdekkarien väkeä. Kummallakin on omat arkiset murheensa ja inhimilliset puutteensa. Erityisesti Mialle teki mieli karjaista: "Kokoa itsesi!" tai jotain muuta napakkaa, koska hän käyttäytyi todella typerästi. Lisäksi hän käyttäytyi narttumaisesti Janaa kohtaan ihan vain sen takia, että Jana oli kotoisin rikkaasta perheestä ja Mia itse ei osaa suhteuttaa menojaan tuloihinsa. Juuri näiden Mian heikkouksien vuoksi haluan jatkaa sarjan parissa kuullakseni hänestä - ja tietysti muistakin päähenkilöistä - lisää.

En tiedä, miten monta lempikirjailijaa yhdellä himolukijalla voi olla, mutta Emelie Schepp on nyt pakko lisätä lempidekkaristieni kasvavaan listaan. Pitänee laittaa se "Valkoiset jäljet" varaukseen ^^