Kehuin Emelie Scheppin "Ikuisesti merkittyä" poikkeuksellisen jännittävästä sankarittaresta. Nyt Jenny Rognebyn "Leona - kortit on jaettu" -dekkarin päähenkilö Leona tyrmäsi minut täysin.
Leona työskentelee poliisin vakavien rikosten yksikössä. Heti alusta asti on selvää, ettei Leona näe maailmaa aivan samalla tavalla kuin valtaväestö. Leona on pikkutarkka, erakkomainen ja jotenkin kiehtovan karmivalla tavalla viileä.
Nyt Leona pääsee selvittämään omaperäistä rikosta; alaston, verinen pikkutyttö astelee pankkiin ja käynnistää nauhurin, jossa miehen ääni käskee luovuttaa rahat tai käy huonosti.
Nämä ruotsalaiset dekkaristit tuntuvat vain paranevan koko ajan. "Leona - kortit on jaettu" oli ehkä yllättävin ja jännittävin dekkari, jonka olen lukenut. Tempauduin tarinaan mukaan heti ensimmäisiltä sivuilta ja sitten kun luulin olevani jotenkin tilanteen tasalla, juoni teki sellaisen koukun että meinasin tipahtaa tuolilta. (Näkkäri saattoi lentää syliin.)
"Leona - kortit on jaettu" oli ahmittavan hyvä jännäri ja aion ehdottomasti lukea seuraavan osan, kunhan kirjastosta vapautuu kappale ^^
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti