Tidal

"Tidal" on Amanda Hockingin Watersong-sarjan kolmas osa eli suoraa jatkoa romaaneille "Wake" ja "Lullaby".

Teinityttö Gemma on muuttunut vastoin tahtoaan verenhimoiseksi merenneidoksi ja yrittää nyt siskonsa Harperin ja tämän poikaystävän Danielin kanssa keksiä keinon perua ikivanha kirous ja muuttua takaisin ihmiseksi.

Seireenijoukon johtajanarttu Penn on kypsynyt Gemman asenteeseen lopullisesti. Hän aikoo korvata Gemman eli yksinkertaisesti ilmaistuna tappaa tämän ja muuttaa jonkun toisen tytön merenneidoksi. Lisäksi Penn on iskenyt silmänsä Danieliin, joka on jostain käsittämättömästä syystä immuuni Pennin ja muiden yliluonnollisten kaunotarten lumovoimille.

Tässä sarjan kolmannessa osassa nähdään myös palasia neljän alkuperäisen merenneidon elämästä historian hämärässä. Seireenejä tulee koko ajan olla neljän hengen jengi, joten Pennin murhattua sisariaan hänen on täytynyt värvätä ensin Lexi ja nyt Gemma näiden menetettyjen jäsenten tilalle.

Nämä historiakatsaukset selittävät Pennin ja Thean motiiveja myös nykyajassa. Pennistä tosin ei saa millaan kovin mukavaa kuvaa, vaan hän tuntuu kaikesta huolimatta aika itsekeskeiseltä nartulta. Pidin kuitenkin siitä, miten hienosti Penn osaa sekoittaa pakkaa tässä kolmannessa kirjassa. En haluaisi tavata neitoa henkilökohtaisesti, mutta kirjan sivulla hänen edesottamuksiaan on jännittävä seurata.

Vauhdikas ja nopeatempoinen, kuten teinifantasian kuuluukin olla. Ei ehkä sellainen kirja, mitä hehkutetaan vuodesta toiseen, mutta tarpeeksi viihdyttävä yhdelle lukukerralle. Jään innolla odottamaan seuraavaa osaa, koska "Tidalin" loppuessa tilanne käy aika kuumana.