"Lord of the Shadows" päättää Jennifer Fallonin Second Sons -trilogian. Olen hehkuttanut kahta ensimmäistä kirjaa eikä tämä viimeinen osa pettänyt huikeita odotuksiani. Jännittäviä hetkiä riitti eikä pitkästyminen uhannut matkan varrella.
Dirkillä on nerokas suunnitelma Belagrenin luoman kultin murskaamiseksi. Suunnitelma on niin loistava, että kaikki - paitsi lukija - pitävät Dirkiä luihuna petturina. Seurasin sydän pamppaillen Dirkin suunnitelman etenemistä ja kaikkia yllättäviä vastoinkäymisiä.
Näitä vastoinkäymisiä tarjoilee tietysti Marqel. Alun perin pidin Marqelia kiehtovana, kovia kokeneena, mutta ovelana hahmona. Sen jälkeen neiti on osoittautunut pelkästään häijyksi, itsekkääksi ja vaarallisen lyhytnäköiseksi tyypiksi. En voi sanoa muuta kuin että tätä hahmoa on ihana inhota.
Marqelin lumoihin jäänyt Kirshov tuo monesti mieleeni teinihömppäkirjojen komeat, mutta hieman tyhjäpäiset urheilijapojat. Hän ei ole varsinaisesti ilkeä, mutta hän seuraa halujaan pysähtymättä hetkeksikään miettimään isompia kuvioita. Kirshovin hullaantuminen Marqeliin on täysin sokeaa, mikä oli turhauttavaa ja raivostuttavaa - mutta jännittävää seurattavaa.
Alenorin serkku Jacinta ilmestyi kuvioihin edellisessä osassa ja pidin häntä vain hauskana pikku sivuhahmona. Olinkin positiivisesti yllättynyt, kun hänen roolinsa tarinassa kasvaa loppuhuipennusta kohti mentäessä.
Romansseista sanon vielä sen verran, että tässä viimeisessä osassa muodostui pari sellaista paria, joita en olisi osannut arvata aiempien kirjojen perusteella.
En voi kuin kehua tätä sarjaa ^^
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti