tiistai 23. helmikuuta 2016

Blue Moon

Löysin (ja siis ostin) Alyson Noëlin The Immortals -sarjan kaksi ensimmäistä osaa yhteisniteenä, joten raahattuani "Evermoren" viihdyttämään minua yövuorossa, jatkoin sen loputtua heti "Blue Moonin" puolelle.

Ever ja Damen rakastuivat toisiinsa jo satoja vuosia sitten, mutta vain Damen muistaa tämän, koska Ever on aina kuollut ja syntynyt uudestaan. Nyt Damen on tehnyt Everistä kuolemattoman ja he ovat vihdoin yhdessä. Damen ei halua puhua menneistä, vaan keskittyä nykyhetkeen. Everin mieltä kuitenkin vaivaa ajatus kaikista niistä vuosisadoista, jotka Damen on elänyt ilman häntä.

Kouluun saapuu uusi poika Roman, josta kaikki pitävät - paitsi Ever. Everin mielestä Romanissa on jotain pelottavaa. Sitten Damenin yliluonnolliset voimat tuntuvat heikkenevän ja hänen käytöksensä muuttuu kuin taikaiskusta.

"Blue Moon" on kolmas lukemani kirja Alyson Noëlilta ja tuntuu, että koko ajan mennään parempaan suuntaan. Tätä lukiessa tuli jo oikeasti sellainen "haluan tietää mitä seuraavaksi tapahtuu" -into.

Lukukokemustani häiritsivät lähinnä se, että Everin ja Damenin rakkaustarina oli kuin toistoa Kate Laurenin "Fallenista" ja Damen persoonallisuusmuutoksineen toi koko ajan mieleeni Angelin Buffy vampyyrintappajasta.

Lisäksi hermostuin välillä Everiin, kun tämä hyytyy tiukoissa tilanteissa ja jää nolosti toljottamaan kiusaajiaan. Olisin toivonut hänelle vähän parempaa pokerinaamaa ja ärhäköitä ja nokkelia vastaiskuja loukkauksiin.

Viimeisiä lukuja lukiessa leukani loksahti yllätyksestä, mutta niin positiivista kuin se onkin, kirjan lopun käänteet vain vahvistivat mielikuvaani Damenin ja edellä mainitsemani tv-sarjan Angelin yhtäläisyyksistä. Saa nähdä, miten tämä Alyson Noëlin pariskunta ratkaisee tilanteen :P

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti