torstai 12. toukokuuta 2016

Narcissus in Chains

"Narcissus in Chains" on Laurell K. Hamiltonin Anita Blake -sarjan kymmenes kirja.

Anita tappoi ihmisleopardien johtajan jokunen kirja sitten tajuamatta lainkaan tekonsa seurauksia; ilman vahvaa johtajaa, leopardit ovat kaikkien muiden muodonmuuttajien heittopusseja. Leopardien säälittävän tilanteen paljastuttua Anitalle hän ei voinut muuta kuin osoittaa aseella muita petoja ja ilmoittautua leopardien suojelijaksi. Näin ollen hänestä tuli ihmisleopardilauman Nimir-Ra (alfanarttu). Anita ei voimakkaasta luonteestaan huolimatta pärjää fyysisesti leopardeja kiusaaville muodonmuuttajille (ampumista ei pidetä oikeana tapana ratkaista muodonmuuttajien välisiä ristiriitoja), joten hän on alusta asti etsinyt sopivaa johtajaa kissoilleen.

Anitan leopardeista puolustuskyvyttömin on Nathaniel ja tämän kirjan seikkailu alkaa, kun Nathanielin turvaksi määrätty leopardinarttu tekee oharit Narcissus in Chains -nimisellä seksiklubilla ja Anitan täytyy lähteä pelastamaan kissansa. Taustatueksi hän kutsuu kaupungin mestarivampyyri Jean-Clauden, jota hän on vältellyt useita kuukausia selvitelläkseen ajatuksiaan. (Anitaa, Jean-Claudea ja ihmissusien johtaja Richardia yhdistävät niin sanotut vampyyrimerkit, joiden ansiosta kolmikko pystyy huikeisiin suorituksiin yhdessä. Sidosten rikkominen puolestaan jättää ammottavia reikiä kunkin auraan.)

Nathanielin pelastusreissulla Anita kohtaa seksiklubin omistajan, ihmishyeena Narcissuksen, josta Jean-Claudella on karmivia muistoja. Asiat eivät tietenkään suju sopuisasti ja pian Anitalla on toinen leopardi pelastettavana ja tuntemattomia miehiä vuoteessaan. Ja Anitan sisällä kasvaa jokin uusi voima...

Anita on vältellyt entistä sulhastaan Richardia ja tämän ihmissusilaumaa siinä missä Jean-Claudeakin ja hänen poissaollessaan lauma on muuttunut.

Rakastan sitä, että Anita on valmis adoptoimaan aseidensa suojiin jokaisen kohtaamansa olennon. Hihkun innosta, kun yhä uudet isot pahat olennot painavat hännän koipien väliin tajutessaan, että Anita on "kylmäverinen narttu". Hamiltonin ihmissusien ja -leopardien maailma on mielestäni äärettömän jännittävä ja hienosti mietitty.

Mutta... Isojen pahojen muodonmuuttajien kiistojen lisäksi tässä oli annettu paljon sivutilaa seksille. Jos nyt koko ajan ei varsinaisesti oltu tositoimissa, sitä ajateltiin, suunniteltiin ja siitä puhuttiin... loputtomasti. *Haukotus!* Olisin tiivistänyt kirjaa reippaalla kädellä näiden pervojen puuhastelujen yksityiskohtien osalta. Ja miksi ihmeessä kaikilla miehillä pitää olla niin ihmeellisen pitkä tukka? :P

No, kaikesta seksistä huolimatta tämä on edelleen suosikkisarjani urbaanin fantasian saralla ^^

PS. Hurjana ja todella oleellisena juonipaljastuksena kerron vielä, että Anitalla on vihdoin kännykkä! (Olen odottanut tätä jo yhdeksän kirjan ajan!) :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti