Rick Riordanin Percy Jackson -sarja valloitti minut aikoinaan ja olen sen jälkeen lukenut ahkerasti kaikki mieheltä suomeksi ilmestyneet kirjat. "Kesän miekka" aloittaa Magnus Chasesta kertovan uuden sarjan, jossa sankarille ongelmia aiheuttaa tällä kertaa viikinkien jumalmaailma.
Emmin tällä kertaa aika pitkään ennen kuin lainasin tämän kirjastosta - ja vielä lainattuanikin mietin, haluanko oikeasti lukea tämän. Riordan kirjoittaa tarinansa niin kieli poskessa, että nauramisen sijaan huomaan pyöritteleväni silmiäni kuin mikäkin tiukkapipo. (Täytyy kyllä myöntää, että ne alkuperäiset tarutkin ovat aika käsittämättömiä eli tavallaan Riordan vain kunnioittaa niitä.) Lisäksi minulla on kesken suorastaan törkeä määrä sarjoja eikä sen vuoksi ehkä kannattaisi koko ajan aloittaa jotain uutta...
Skandinaavinen tarusto oli kuitenkin liian suuri houkutus ja lisäksi tiesin, että Riordanin kirjat ovat todella kevyttä ja nopeaa luettavaa. Aloinkin lukea tätä juuri ennen yövuoroja ja voin sanoa, että yölukemiseksi "Kesän miekka" sopi loistavasti. Tarina oli juuri sopivan kevyttä ja kiinnostavaa pitääkseen minut hereillä hiljaisina hetkinä. Alun epäilyjen jälkeen huomasin pitäväni Magnus Chasesta ja tarinan ärhäkästä naispääosan esittäjästä. (Samirahilla on muuten harvinaisen kiinnostava tausta.)
En varmaan jaksaisi lukea Riordanin kirjoja montaa peräkkäin tai ottaa innokkaita uusintakierroksia kuten silloin nuorempana, mutta "Kesän miekka" oli tällaisena välikevennyksenä todella hyvä kirja. Erityisesti innostuin, kun Magnus paljastui Annabethin serkuksi! (Kannattaa siis lukea Percy Jacksonit ennen tähän tarttumista.)
Suunnitelmissa on siis tämän(kin) sarjan parissa jatkaminen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti