lauantai 7. tammikuuta 2017

Lord of Chaos

Uusi vuosi, mutta vanhat sarjat edelleen kesken: sain vihdoin luettua Robert Jordanin Ajan Pyörän kuudennen kirjan "Lord of Chaos". Olen siis ahertanut tämän 986 sivuisen mötikän kanssa jo pidempään pari lukua kerrallaan ja välillä hengähtänyt kevyempien kirjojen parissa.

Rand asettelee takamustaan useammallekin valtaistuimelle yrittäessään yhdistää kansat Viimeistä Taistelua varten. Samalla se alkuperäinen, hulluksi tullut Lohikäärme Lews Therin Telamon sopottaa vainoharhaisia mielipiteitään Randin päässä ja uhkaa ajaa nuorenkin sankarin hulluksi.

Sekä Elaidan johtamat häijyt että Salidariin paennet ehkä hieman kunniallisemmat Aes Sedait juonittelevat Randin pään menoksi. (Se Alannan tempaus sai minut kihisemään kiukusta! Saakutin narttu! Räyh!)

Elayne ja Nynaeve opiskelevat Salidarin Aes Sedain parissa ja tekevät huikeita löytöjä. Osa kunniasta kuuluu tosin tyttöjen vankina pitämälle vanhalle pahikselle, mutta tämä on niitä salassa pidettäviä asioita... Nynaeven työskentelyä häiritsee lisäksi edelleen hänen kyvyttömyytensä kanavoida Mahtia muuten kuin vihaisena. Sisarilta löytyy ikävä kyllä toinen toistaan parempia ideoita tämän "lukon" poistamiseksi...

Egwene muuttuu päivä päivältä enemmän Aieliksi opiskellessaan Viisaiden parissa, mutta sitten Aes Sedait järjestävät aikamoisen yllätyksen. (No, Egwenen kohtalo oli varmaan ennakoitavissa, mutta kun ajatukset harhailevat jatkuvasti kuten minulla, se tuntui yllätykseltä...)

Jotkut väittävät Randin murhanneen kuningatar Morgasen, mutta oikeasti hän on Valkoviittojen "vieraana". (Voisiko joku supersankari käydä potkimassa näihin tekopyhiin öykkäreihin vähän oikeaa nöyryyttä, kiitos!)

Alan ilmeisesti ymmärtää Aielien huumoria, sillä Sulinin mekkoepisodi aiheutti äkillisiä hengitysvaikeuksia :D

Enkä voi vieläkään uskoa, että Nynaeve oikeasti potkaisi Matia! Välillä Nynaeven temperamentti tuntuu jo vähän yliampuvalta, mutta ainakin tämä kohtaus oli hulvaton ^^

Ja kaiken jännityksen ja hauskojen kommellusten keskellä ikävöin jatkuvasti Moirainea. (Suoraan sanottuna odotin koko ajan Ajan Pyörän heittävän hänet esiin jostain pusikosta...)

Ilokseni Perrin puolestaan teki paluun - no, hän olikin vain mennyt naimisiin, ei kuollut. Perrin on ihanan järkevä ja rehti tyyppi. Välillä tuntuu, että hän on ainoa, jolla ei ole salaperäisiä motiiveja. En ole vielä päättänyt, pidänkö Failesta, mutta ainakin kaksikko täydentää toisiaan lukijaa huvittavalla tavalla :D

Tiivistetysti sanon, että "Lord of Chaoksessa" oli hienoja, yllättäviä ja välillä hauskoja käänteitä, mutta sekaan oli tungettu tarpeettomia yksityiskohtia ja sivupolkuja, joiden vuoksi tarina tuntui välillä polkevan paikoillaan. Kokonaisuus tässä sarjassa on niin valtava, että voin vain ihmetellä Jordanin kykyä pitää kaikki langat ojennuksessa!

2 kommenttia:

  1. Ihan kaikki langat eivät aina ole käsissä. Netistä löytyy varmaan tekstejä, joissa luetellaan tämän kirjasarjan virheitä, mutta eipä sillä ole kokonaisuuden kannalta merkitystä :) Minuakin rasitti Moirainen poissaolo, mutta kai heidän piti päästä vähäksi aikaa omilleen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on niin hattarainen pää että mahdolliset virheet menevät melko varmasti täysin ohi - kunhan ne isoimmat pahikset eivät yllättäen vaihda puolta. Tässä sarjassa on kyllä niin monta ihanaa hahmoa ettei jokaiselle yksinkertaisesti voi antaa koko ajan sivutilaa ^^

      Poista