sunnuntai 6. marraskuuta 2016

Fated

Löysin kirjastosta Benedict Jackan "Fatedin", ja kun seuraavan kerran kävin goodreadsin sivuilla, sama opus löytyi minulle suositelluista kirjoista :D

"Fated" on urbaania fantasiaa, mikä tuntuu nyt viime aikoina olleen trendinä täällä blogini puolella. Tarinan sankari Alex Verus on velho, jonka taikavoimat liittyvät tulevaisuuden eri mahdollisuuksien näkemiseen. "Näkijät" eivät ole kovin arvostettuja velhoyhteisön keskuudessa, koska heidän voimillaan ei ole paljon hyötyä taistelussa, mutta ajan kanssa näkijä pystyy kaivamaan esiin vastustajansa kaikki synkimmät salaisuudet.

If there is one thing all diviners share, it's curiosity. We really can't help it; it's just part of who we are. If you dug out a tunnel somewhere in the wilderness a thousand miles from anywhere and hung a sign on it saying, 'Warning, this leads to the Temple of Horrendous Doom. Do not enter, ever. No, not even then', you'd get back from your lunch to find a diviner already inside and two more about to go in.

Come to think about it, that might explain why there are so few of us.

Velhot ovat jakautuneet kahteen leiriin; valoisiin ja pimeisiin. Alexilla on huonoja kokemuksia erityisesti entisestä mestaristaan, joka oli pimeä velho, mutta menneet tapahtumat saivat hänet pettymään myös valoisaan puoleen. Näin ollen hän on jo useamman vuoden keskittynyt välttelemään isoja velhoja ja pyörittämään taikapuotia Lontoossa.

Nyt esiin putkahtaa voimakas taikaesine, johon kaikki puolet haluavat päästä käsiksi - tai ainakin estää vastapuolta saamasta sitä hyppysiinsä. Esine on kuitenkin suojattu tehokkaasti ja suojausten ohittamiseksi tarvitaan näkijän kykyjä. Alexista tulee yllättäen vaarallisen suosittu.

Urbaanille fantasialle tyypillisesti "Fated" on mukavan reippaasti etenevää tekstiä. Alex ja hänen ystävänsä Luna saavat jatkuvasti paeta ja harhauttaa pimeitä velhoja. Jacka on keksinyt kaikenlaista jännittävää ja mielestäni osittain ihan omaperäisiäkin kuvioita normaalin maailman rinnalla olevalle fantasiamaailmalleen. Lunan kirous ja sen itse taikaesineen syvin olemus olivat minulle ne hienoimmat keksinnöt. Pidin myös Jackan rennon humoristisesta tavasta kertoa tarinaansa.

Viihdyin "Fatedin" parissa ihan mukavasti, mutta ei tästä(kään) tarinasta ja hahmoista jäänyt sellaista "pakko lukea seuraava osa" -tunnetta. Eikö tämä urbaani fantasia nyt enää uppoakaan minuun? :P

Romantiikan tai varsinkaan erotiikan ystäville tämä ei sovi - paitsi ehkä vaihteluna - mutta suosittelen niille, jotka kaipaavat nykyaikaan pujotettua nopeasti luettavaa fantasiataistelua ^^

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti