keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Aaltojen kutsu

Lähdin kirjastoon vakaana aikomuksenani kokeilla jotain aivan uutta ja ihmeellistä. Palasin lopulta kotiin Helen Dunmoren Ingo-sarjan viimeisen osan kanssa... Parempi lukea vanhat pois alta, ajattelin...

Ingo on se osa merestä, jonne tavallisilla maan pinnalla tallustelevilla ihmisillä ei ole pääsyä. Ingossa asuvilla ihmisillä on Merta veressään ja hylkeen pyrstö jalkojen tilalla. Sarjan päähenkilö on pienessä merenrantakylässä kasvanut tyttö Sapphire. Sapphiren isässä oli niin paljon Merta, että hän kuuli Ingon (tarkemmin sanottuna kauniin ingolaisnaisen) kutsun ja katosi mereen. Myös Sapphiren ja hänen veljensä Conorin veressä on Merta, minkä ansiosta he tutustuivat ingolaisiin nuoriin Faroon ja Elviraan pääsivät heidän kanssaan tutustumaan Ingoon.

Nyt sarjan neljännessä osassa "Aaltojen kutsu" pinnan alla niin sanotusti kuohuu, kun yksi ingolaismies haluaa nousta hallitsemaan koko Ingoa ja julistaa sodan Ilmaa vastaan. Tällaiset valtapelit ovat Ingossa ennenkuulumattomia, koska ingolaisilla on aina ollut pelkästään vartijoita ja neuvonantajia varsinaisten johtajien sijaan.

Säilyttääkseen rauhan niin Ingon sisällä kuin Ingon ja Ilman välillä, puoliveristen Sapphiren ja Conorin täytyy osallistua ingolaisnuorten kanssa "Ingon ylitykseen", eräänlaiseen ingolaisten aikuistumiskokeeseen.

Sarjan tapahtumat keskittyvät aina nimenomaan Ingoon ja koulu ja nuorten vaikeat romanssit on rajattu tarinan ulkopuolelle. Kuvailisin "Aaltojen kutsua" kevyeksi, nopeasti luettavaksi nuorten seikkailuksi. Ja siinä se :P

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti