lauantai 12. elokuuta 2017

Kauhun ja kauneuden valtakunta

Luen nykyään harvoin kirjoja toiseen kertaan, koska niitä uusia, lukemattomia kirjoja tulvii joka suunnasta. Libba Brayn "Kauhun ja kauneuden valtakunnan" olen lukenut joskus teininä. Goodreads tyrkytti tätä minulle innokkaasti, mutten muistanut kirjasta niin paljon, että olisin uskaltanut laittaa sille tähtiä. (Muistin, että tapahtumat sijoittuvat tyttöjen sisäoppilaitokseen ja ystävykset löysivät jonkun rinnakkaismaailman ja että yhtä kaunotarta yritettiin naittaa mahdollisimman nopeasti, koska hänellä oli paheksuttava salaisuus.) Uteliaisuus sai minut sitten varaamaan tämän kirjastosta, kun en yhtään muistanut, mikä sen yliluonnollisen jutun idea oikein oli ja miten niille tytöille lopulta kävi.

Tarinan sankaritar Gemma on kuusitoistavuotias neito 1800-luvulla, joka lähetetään   Intiasta Englantiin sisäoppilaitokseen, kun hänen äitinsä tekee itsemurhan kummallisessa tilanteessa. Oudot näyt alkavat vaivata Gemmaa ja tuntematon komistus Kartik käskee hänen pysyä erossa näyistä ja kaikesta salaperäisestä, mistä Gemma ei ymmärrä mitään.

Gemma löytää vanhan päiväkirjan, jossa tuntuu olevan vastauksia hänen omaan tilanteeseensa ja lisää ihmeellisiä salaisuuksia. Kolmen muun tytön kanssa Gemma alkaa tutustua yliluonnolliseen ja sen salaisuuksia hallinneeseen Neitokuntaan.

Taisin oikeastaan kaivata historiallista hömppää eli Gossip Girliä korsettien ja tiukkojen siveyssääntöjen aikaan. En siis jaksanut kauheasti innostua siitä pääjuonesta, ihmeellisestä ja vaarallisesta taikaulottuvuudesta, vaan eniten minua kiinnosti tyttöjen selviytyminen ja tulevaisuus siinä naisten elämää rajoittavassa 1800-luvun maailmassa. Bray oli kehittänyt keskenään virkistävän erilaisen (ja yhteensopimattoman) tyttöporukan Gemman ympärille. Erityisesti Pippan tilannetta kammottavien kosijoiden armoilla seurasin innokkaasti. Myös köyhän Annin ja voimakastahtoisen Felicityn elämässä tulee olemaan haasteita ihan ilman taikajuttujakin. Eikä Gemmankaan arki mitenkään puuduttavaa luettavaa olisi.

Haluaisin kovasti tietää, miten tytöille käy, ja kai se yliluonnollinen puoli menee siinä sivussa, jos ehdin/jaksan tarttua seuraaviin osiin, joita en ole lukenut silloin teininä, koska niitä ei ole käännetty :D

2 kommenttia:

  1. Hie muistan itsekkin lukeneeni kyseisen kirjan... Jostain syystä ainoa muistikuva on jokin luoja ja jokin taika ympyrä veri juttu. Ainoa asia jota muistan XD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ammattilukijan pään täytyy olla siivilä, josta kaikki epäolennainen - eli tylsä - valuu pois. Miten sitä muuten pystyisi omaksumaan uusia kirjoja? XD

      Poista