sunnuntai 20. toukokuuta 2018

Keskiyön kruunu

Jos Sarah J. Maasin Throne of Glass -sarja kuuluu suosikkeihisi, suosittelen häipymään vikkelästi, koska minulla on selvästi paha asenneongelma tämän sarjan suhteen.

Jos tämä sarja olisi ilmestynyt silloin, kun olin yläasteella, olisin varmasti rakastunut tähän tarinaan kauniista salamurhaajatytöstä, jonka perässä juoksee peräti kaksi komeaa sankaria.

Tänä päivänä taas... Anteeksi, mutta minut valtasi heti "Keskiyön kruunua" aloittaessani mielikuva tyttölapsesta, joka leikkii barbeillaan Game of Thronesia. En sitten millään pystynyt suhtautumaan hahmoihin ja tapahtumiin vakavasti.

Minua häiritsi jo sarjan ensimmäisessä osassa se, että Celaena on viettänyt vuoden vankileirillä pahoinpideltävänä, mutta kylvyn ja kampaamisen jälkeen hän on valtakunnan kaunein neito - pikkuisen laiha vain. Hiuksetkin ovat jostain ihmeen syystä yllättäen pitkät ja kiiltävät.

Lisäksi minua häiritsi tässä toisessa kirjassa erityisesti se, että Celaena on taitava mestarisalamurhaaja vain silloin, kun näyttävät elkeet sopivat juoneen. Välillä hän on sitten kömpelö kuin ensimmäistä kertaa aseeseen tarttunut hovineito. Lisäksi hänen huomiokykynsä ja valppautensa ovat niin ala-arvoisia ettei sellaisilla kyvyillä voi selvitä hengissä alamaailmassa. Celaena voisi hieman murjotummalla naamalla esittää uskottavasti salamurhaajan oppilasta, muttei ikinä valtakunnan taitavinta tyyppiä.

Positiivisena asiana mainittakoon, että seuraan todella kiinnostuneena sitä Celaenan, Chaolin ja Dorianin muodostamaa kolmiodraamaa XD

Jos varoituksesta huolimatta luit tänne asti, ihmettelet varmaan, miksi ylipäätään tartuin "Keskiyön kruunuun". Vastaus on yksinkertainen; olen todella utelias (fantasiakirjojen suhteen) ja kaikki tuntuvat ihastuneen Maasin kirjoihin ja väittävät, että meno vain paranee kirja kirjalta.

Lopussa itse asiassa kiinnostuin siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu, kun Celaena lähtee seikkailemaan uusiin paikkoihin. Pitäisi vain päästä eroon tästä kirotusta asenneongelmastani! :P

3 kommenttia:

  1. Minusta tämä sama ongelma vaivaa kaikkia Maasin kirjoja :D Henkilöt ovat jotenkin niin epäuskottavia ja juurikin tuollaisia Gossip girlistä revittyjä. En ymmärrä miten pirussa Maas osaa silti kirjoittaa niin koukuttavasti, että silti jaksan lukea niitä ja vielä melko innoissaan... Kaikki hänen sarjansa olen kylläkin jättänyt kesken viimeistään 3. kirjan kohdalla, kun olen todennut, että ei se siitä muuksi muutu ja draamailu alkaa riittämään :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, mukava kuulla, etten ole ainoa, jolla on ongelmia näiden rakastettujen kirjojen kanssa :D Katsotaan, miten pitkälle oma uteliaisuuteni kantaa tämän sarjan kanssa.

      Poista
    2. Mitä tosikkojs ootte. Minä luen ja nautin

      Poista