Tuhatkaunot

Maahanmuuttaja- ja pakolaiskysymyksiin liian äänekkäästi kantaa ottanut pappi surmaa ensin vaimonsa ja sitten itsensä. Pariskunnan tuttavilta poliisit saavat hieman ristiriitaisia mielipiteitä siitä, olisiko masennuksesta kärsinyt pappi oikeasti voinut päätyä itsemurhaan. Toinen pariskunnan tyttäristä on kuollut vain muutamia päiviä sitten heroiinin yliannostukseen, mikä alkaa myös näyttää epäuskottavalta. Toinen tyttäristä taas tuntuu kadonneen jäljettömiin.

"Tuhatkaunot" on Kristina Ohlssonin toinen Fredrika Bergmanista kertova dekkari. Nappasin tämän kirjastosta heti kun näin sen hyllyssä; ensimmäinen kirja oli niin hyvä!

"Tuhatkaunot" oli ehkä jopa jännittävämpi kuin "Nukketalo". Häikäilemättömät tyypit tappavat ihmisiä vain siksi, että näiltä voisi ehkä mahdollisesti lipsahtaa jotain valonarkaa tietoa väärille henkilöille. Lisäksi sen yhden hahmon selviytymiskamppailu Bangkokissa sai minut päättämään, että viihdyn oikein hyvin täällä kotona Suomessa, kiitos vain!

Poliisitalon väen henkilökohtaisissa elämissä tapahtui myös kaikkea kiinnostavaa, iloista ja surullista. Jotenkin Ohlsson on saanut minut jo näin lyhyessä ajassa välittämään näistä uskottavan epätäydellisistä hahmoista. Varsinkin Peder kuuluu siihen joukkoon, jonka tempaukset saavat välillä turhautumaan ja välillä nauramaan (vaikkei ehkä pitäisi...).

"Tuhatkaunot" oli rikollisen hyvä palapeli. Oli hauskaa yrittää arvata, mistä kaikessa oli oikein kyse. Matkan varrella oli useampiakin sykähdyttäviä yllätyksiä. Pitääkin lähteä kirjastoon hakemaan sitä kolmatta kirjaa, jotta saan tietää, mitä päähenkilöille seuraavaksi tapahtuu ^^