Huhujen perusteella odotin Ajan Pyörän yhdeksännen osan olevan se kaikkein raskain ja puuduttavin näistä Robert Jordanin verkkaisesti etenevistä kirjoista, mutta ehkä palkinto kuuluu tälle kymmenennelle osalle, "Crossroads of Twilight".
Faile SUUNNITTELEE pakenemista Shaidojen luota. Perrin SUUNNITTELEE Failen pelastamista. Mat SUUNNITTELEE pakenemista jonnekin kauas seanchanilaisista. Elayne käy kylvyssä ja kerää kannattajia kruunaukselleen. Egwene piirittää Tar Valonia ja SUUNNITTELEE Valkoisen Tornin yhdistämistä...
Kuusi sataa sivua jännittävien juttujen suunnittelemista, oikeisiin asemiin siirtymistä ja hirveä määrä erilaisia sivuhenkilöitä juonittelemassa toisiaan ja sankareita vastaan ja puolesta... O.O
Herättäkää minut, kun asioita alkaa oikeasti tapahtua...
No, en luovuttanut ja sinnikkyyteni palkittiin jälleen viimeisissä luvuissa. Perrin ja Mat pääsivät kumpikin osoittamaan hurjuutensa tiukkojen tilanteiden ratkaisemisessa, kun piti kuulustella vankeja ja jahdata pettureita. Tuon puolestaan on aivan loistava lisä hahmokaartiin. Hänen ansiostaan pidän Matinkin osioista nykyään :D
Erikoisia kaitsijasidoksia on myös muodostettu tässä jo jonkin aikaa ja ne ovatkin varmaan seanchanilaisten rinnalla kiehtovinta seurattavaa tällä hetkellä ^^
Viimeisillä sivuilla tuli tietysti taas sellaisia käänteitä, että hinku tarttua seuraavaan osaan on kova.
No, en luovuttanut ja sinnikkyyteni palkittiin jälleen viimeisissä luvuissa. Perrin ja Mat pääsivät kumpikin osoittamaan hurjuutensa tiukkojen tilanteiden ratkaisemisessa, kun piti kuulustella vankeja ja jahdata pettureita. Tuon puolestaan on aivan loistava lisä hahmokaartiin. Hänen ansiostaan pidän Matinkin osioista nykyään :D
Erikoisia kaitsijasidoksia on myös muodostettu tässä jo jonkin aikaa ja ne ovatkin varmaan seanchanilaisten rinnalla kiehtovinta seurattavaa tällä hetkellä ^^
Viimeisillä sivuilla tuli tietysti taas sellaisia käänteitä, että hinku tarttua seuraavaan osaan on kova.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti