Poissa silmistä, poissa mielestä - kunnes se ilmestyy spontaanisti kirjaston hyllyyn useampana kappaleena :P
Olin oikeastaan jo unohtanut Kerstin Gierin unikävelytrilogian, kun sitten törmäsin tähän viimeiseen osaan kirjastoreissulla. En ihan täsmälleen muistanut, missä mentiin, kun toisen osan lukemisesta on ehtinyt vierähtää aikaa ja aika monta muuta seikkailua. Nopeasti pääsin kuitenkin taas kärryille ^^
Anabel on vapaalla jalalla ja paasaa demonistaan, johon Liv, Henry ja Grayson eivät halua uskoa. Akuuteimpana ongelmana kolmikolla on Arthur, josta on tullut varsin häikäilemätön kelmi. Arthur livahtaa viattomien oppilaiden ja opettajien uniin ja aiheuttaa kaaosta koulussa ilmeisesti silkkaa ilkeyttään ja näyttämisenhaluaan. Livin ystävineen täytyy pysäyttää Arthur ennen kuin joku satuttaa itsensä pahasti, mutta voivatko he luottaa sekavaan Anabeliin?
Pidän Gierin positiivisista ja hupsuista hahmoista; Livin pikkusisko Mia on mahtava tyyppi ja yhdessä siskokset tarjoavat hauskoja kohtauksia. Romanssien suhteen Henry on jättänyt minut alusta asti kylmäksi. Hän tuntuu jotenkin tosi jäykältä ja tylsältä kaverilta. Pidän paljon enemmän Graysonista <3
Nyt Liv kauhistuu omaa kokemattomuuttaan; hän on neitsyt ja Henryllä on ollut vaikka kuinka monta tyttöystävää. Livin hätäinen möläytys aiheuttaa sitten kaikkea hauskaa. Lisätään yhtälöön vielä naapuriin muuttava Mat - Florencen lapsuudenihastus - ja Graysonin entinen tyttöystävä Emily ja lopputuloksena on todella huvittavaa teinidraamaa :D
Oikeastaan seurasin paljon kiinnostuneempana Livin itsetuntopulmia ja hätävalheiden seurauksia sekä kaikkia muita suhdesotkuja kuin sitä varsinaista taikaongelmajuonta :P
Pahin ongelmani tämän sarjan kanssa on ollut, että se unissakävelyjuttu kuulostaa niin hirveän epämääräiseltä ja jotenkin liian ihmeelliseltä. Perinteinen miekka ja magia -meininki uppoaa minuun paljon paremmin :P
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti