Alison Goodmanin Eon/Eona-duologia ihastutti minut täysin jokunen vuosi sitten ja suunnitelmissa on jo pitkään ollut kirjailijan toisen sarjan Lady Helenin lukeminen. Nyt sitten vihdoin sain aikaiseksi lainata kirjastosta Lady Helen -sarjan avausosan "The Dark Days Club".
Kyseessä on 1800-luvulle sijoittuva nuorten urbaani fantasiaseikkailu, josta tuli oitis mieleeni Colleen Gleasonilta lukemani "The Rest Falls Away". (En ole lukenut kauheasti tällaista historiallista urbaania fantasiaa.)
Tarinan sankaritar on kahdeksantoistavuotias lady Helen, joka on elänyt tätinsä ja tämän tiukkapipoisen miehen kanssa äidin kuoltua maanpetturina. Äidin maineen aiheuttamasta tahrasta huolimatta Helenin olisi nyt astuttava seurapiireihin ja metsästettävä itselleen aviomies ajan tapojen mukaan.
Pikainen avioliitto ei oikein innosta Heleniä ja hän käyttääkin energiansa mieluummin kadonneen palvelustyttönsä tapauksen selvittämiseen.
Kaupunkiin on myös saapunut lordi Carlston, jonka tiedetään murhanneen vaimonsa. Nyt tämä salaperäinen mies tuntuu olevan pelottavan kiinnostunut Helenistä. Helenin pitäisi pysyä kaukana pahamaineisesta lordista, mutta tällä on salaisuuksia, jotka liittyvät Heleniin.
Olen vältellyt tätä sarjaa, koska nuorten fantasiakirjat ovat viime aikoina jääneet jotenkin vaisuiksi ja välillä suorastaan ärsyttäviksi kokemuksiksi. Alison Goodman osoittautui kuitenkin luotettavaksi tarinankertojaksi ja viihdyin mainiosti "The Dark Days Clubin" parissa.
Helen oli miellyttävä, hieman liian omapäinen nuoreksi naiseksi tuohon aikaan, muttei liian erikoinen tai räväkkä persoona. Aika perinteinen fantasiakirjan sankaritar siis. Juoni ei ollut täysin ennennäkemätön, mutta tapahtumat etenivät sujuvasti ja toimintaakin löytyi.
Parasta kirjassa oli mielestäni se, ettei Helen retkahtanut ensisilmäyksellä siihen "pitkään tummaan ja komeaan muukalaiseen, jolla on synkkä salaisuus ja josta kaikki läheiset varoittelevat".
Pidin myös 1800-luvusta ympäristönä. Tanssiaiset, komeat asut ja tiukat sovinnaisuussäännöt vain ovat jotenkin vastustamattomia. (Samasta syystä tulee luettua Jane Austeniakin.)
Pidin myös 1800-luvusta ympäristönä. Tanssiaiset, komeat asut ja tiukat sovinnaisuussäännöt vain ovat jotenkin vastustamattomia. (Samasta syystä tulee luettua Jane Austeniakin.)
Moni kiehtova asia jäi kesken kirjan lopussa ja yritän raivat lukulistaan tilaa jatko-osan lukemiseen ^^
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti