Kohtalon miekka

Ihastuin Andrzej Sapkowskin Noituri-sarjaan niin kovasti, että kävin lainaamassa toisen osan "Kohtalon miekan" heti saatuani "Viimeisen toivomuksen" luettua. Muut lukemista odottavat kirjat saivat odottaa vielä vähän kauemmin :P

Päähenkilönä on edelleen noituri Geralt, joka matkustaa ympäriinsä toimeksiantoja etsien. Nälkä vaivaa ajoittain, koska Geralt on liian kunniallinen joihinkin hommiin. Kirja koostuu jälleen useammasta lyhyestä seikkailusta ja tällä kertaa kohtaamme lohikäärmeitä, merenneitoja, haltioita, dryadeja ja paljon muuta jännittävää. (Se valtava tuhatjalkainen oli hieno!) Muutaman tutun sadun tapahtumat saivat myös hulvattoman selityksen kuten edellisessäkin kirjassa.

Geraltin seurana on yleensä trubaduuri Valvatti, joka ei osaa pitää suutaan kiinni ja aiheuttaa siksi välillä ongelmia Geraltillekin.

Geraltin suuresta rakkaudesta Yenneferistä vihjailtiin jo ensimmäisessä kirjassa, mutta parin myrskyisää suhdetta valaistiin tarkemmin vasta nyt. Voin sanoa, että kyseessä ei ole mikään perinteinen hömppäkirjan romanssi ;)

Nopeatempoisten, taruolentojen täyttämien seikkailujen lomaan Sapkowski on lisännyt ajatuksia nykyajan ihmisiä vaivaavista ongelmista.

Geralt tuntui tässä toisessa kirjassa entistäkin sympaattisemmalta tyypiltä; tuli vielä vahvemmin Drizzt mieleen. Varsinkin loppukohtauksen jälkeen odotan innolla, mihin tämän sankarin tie vie seuraavaksi ^^

PS. Kun lisäsin tämän Goodreadsiin, tarjolle tuli monta jännittävän näköistä kirjaa, joiden selityksistä en ymmärtänyt tavuakaan. Miksei kukaan sanonut minulle lapsena, että pitäisi opiskella puolaa? :P